Luokitus: Kaudella 2016 otetaan käyttöön puhtaasti kaiutinvoltteihin ja tarkkuusmitattuun kytkyyn perustuvat luokkatehot. Päätteen valinta on jatkossa melko vapaata. Päätteen tulee ainoastaan olla riittävän tehokas, jotta se kykenee antamaan käytettyyn kuormaan riittävän korkean kaiutinjännitteen. Tehohyvitys poistuu käytöstä. Subwoofer-kompensaatiot ja -hyvitykset säilyvät jatkossakin käytössä, eikä niihin ole tulossa muutoksia. Jatkossa käytössä olevat subwooferit määräävät enemmän luokkavalintaa kuin käytettävä pääte.
Luokituksen mukainen kaiutinjännite lasketaan kaavalla: Vkesk=SQRT(2*Rtark*Pluokka/Npääte) kaavassa: SQRT on neliöjuuri Vkesk= keskimääräinen kaiutinjännite 2= laskennassa käytettävä imppikerroin Rtark= tarkkuusmitattu kytky Pluokka= luokkateho Npääte= käytössä olevien päätteiden lukumäärä
Laskennassa käytettävä imppikerroin on kaksi ja se on kaikille sama. Kerroin on määritelty 2015 finaaleissa mitattujen jännitteiden ja kytkyjen perusteella siten, että useimmat finaaleissa käytetyt laitteistot ovat edelleen sopivia uusiin nimellisesti entisen suuruisiin luokkiin. Eli useimmat käytössä olleet laitteistot tulevat jatkossa olemaan hieman ylitehoisia luokkiinsa, joten ne luokittuvat jatkossa samoin pelkästään säätämällä kaiutinjänniteet sopiviksi.
Esimerkiksi Pro Stock 1500W luokkavoittajan laitteisto: Kalusto: Focus FX-1500D ja kolme XTR300D4:sta. Finaaleissa mitattu kytky oli 0,55 ohm ja keskimääräinen kaiutinjännite oli 46,5V. Uuden luokituksen mukainen kaiutinjännite kyseisellä kytkyllä on 40,62 volttia. Ainoa tarvittava muutos on soittovolumen tai gain:in säätö niin, että kaiutinsignaali ei ole säröllä ja kaiutinjännite on keskimäärin noin 41-42 volttia. Hieman ylittyvästä kaiutinjännitestä ei ole merkittävää haittaa luvun kannalta.
Mittalaitteisto mittaa ja laskee kaiutinjännittettä reaaliaikaisesti. Näytössä tulee olemaan erillinen +- näyttö sallittujen volttien alittumisesta/ylittymisestä desibeleissä. On hyvä nähdä jo vedon aikana, että ohjaus on jäämässä vajaaksi, koska tehohyvitystä ei ole käytössä. Ylittyvä kaiutinjännite ei ole tuloksen kannalta kovin haitallista. Käytössä oleva teho on puhdasta tai lähes puhdasta. Tällöin äänenpainetta tulee yleensä lähes samassa suhtessa kuin ylimeneviä voltteja on desibeleissä.
Aiemmasta pienentyvät kaiutinjännitteet tulevat laskemaan tulostasoa noin yhden desibelin aiemmasta. Luokissa, joissa akkujännitteet ovat olleet korkeimpia, tulokset laskevat hieman enemmän. Kaiutinvolttien laskentaa ja päätteen valintaa helpottamaan tulee nykyistä luokkalaskuria vastaava laskuri. Päätteitä ei jatkossa penkitetä, mutta niitä lisätään arvioituina tietokantaan.
Kilpailijan tulee asentaa kilpailussa käytettävän päätteen kaiutinliittimiin riittävä pitkälle (n. 1m) auton ulkopuolelle ulottuva johto kaiutinjännitteen mittaamista varten. Johdossa tulee olla liitin nopeaa ja luotettavaa kytkentää varten. Liitintä ei ole vielä päätetty ja sen malli ilmoitetaan myöhemmin. Käytettäessä useita päätteitä, jokaiselta päätteeltä tuodaan mittajohto päätteiden kaiutinjännitteiden keskiarvoistamiseksi.
Mitä saavutetaan, kun siirrytään kaiutinvolttiperusteiseen teholuokitukseen: - Paljon työtä vaativasta vahvistimien penkityksestä voidaan luopua. - Akuston määrä voidaan vapauttaa, käytettävissä on entistä edullisempia vaihtoehtoja kilpailijoille. - Päätteestä johtuvat luokkarajoitukset vähenevät. Iso pääte ei estä osallistumista pienitehoisempaan luokkaan - Käyttöjänniterajoituksista voidaan luopua. Nimellisjännitteeltään jopa 24V akustot ovat sallittuja. - Subit kestävät paremmin entistä isommalla luokkateholla, koska soitetaan puhtaalla. - Sama kalusto on monipuolisemmin käytössä. - Monta luokkaa samalla kalustolla ainoastaan tason säädöllä. - Valitsemalla hieman isomman päätteen voi vaikka vesiakuilla soittaa täysin kilpailukykyisesti.
Mitä ongelmia jää uuden luokituksen jälkeen: - Uusien kilpailijoiden mukaan saaminen on jatkossakin haastavaa. - Huipputulosten tekeminen vaatii edelleen tietoa, taitoa ja työtä, vaikka helpottuukin melkoisesti.
Miksi “volttiteho†ja miksei mitattua RMS-tehoa? Jänniteherkkyysrakentaminen on monipuolisempaa, käytännössä sitä on tehty tähänkin asti. Halvat tai keskihintaiset subit tarjoavat saman tai paremman suorituskyvyn kuin kalliit elementit. Ei edellytä kalliita mittalaiteinvestointeja kilpailijalta, tavallisella yleismittarilla pärjää melko pitkälle.
MUITA MUUTOKSIA
Sedanit jaetaan jatkossa kotelon toteutuksen mukaan kahteen ryhmään. Perinteiset vapaasti konttiin hengittävällä kotelolla toteutetut sedanit jatkavat kilpailemista Stock Sedan-luokissa entiseen tapaan.
Ns. konttiseinälliset sedanit siirtyvät kilpailemaan normaaleihin Stock-luokkiin. Konttiseinäksi katsotaan kaikki rakenteet, joissa kontti voidaan katsoa akustisesti eristetyksi muusta ohjaamosta. Määrittelyn tarkka sanamuoto on vielä avoin. Näillä autoilla voi osallistua kaikiiin Stock-teholuokkiin, myös niihin, joita Stock Sedaneissa ei ole. Nämä autot saavat jatkossa HB-hyvityksen.
Katon etureunaa tukevan tangon asentaminen sallitaan Semi UNL- ja Stock HC-luokissa. Tangon yläkiinnityksen rakenteiden määrittelyä mietitään vielä, joten tangon rakentamisen kanssa ei kannata hätäillä.
MUITA MAHDOLLISESTI TOTEUTUVIA AJATUKSIA JA IDEOITA:
Mahdollisena uutena kilpailuluokkana ensi kaudelle harkitaan Semi UNL 600W. Subikompensaatio olisi sama kuin Stock 600W-luokassa ja rakenteluvapaudet samat kuin muissakin Semi UNL-luokissa.
Mahdollinen matalaraitaluokka. Tätä on mietitty lähinnä sillä ajatuksella, että se voisi aukaista mahdollisuuksia autoille, jotka eivät pysty haastamaan enää 38- tai 41-alkuisia raitoja soittavia autoja. Sekä palvelisi soittajia, jotka haluaisivat saada matalalle optimoidusta kaistasta kaiken irti myös MaxBoom:ssa. Työnimi on “Stock Deep Bass†kaistan ollessa esimerkiksi 23-alkuinen ja suunniteltu kaista olisi hieman perinteistä kapeampi, kattaen alustavasti välin 23-41 Hz.
YHTEENVETOA:
- Luokitus perustuu kaiutinjännitteeseen eikä penkitykseen. Kunhan tehoja on riittävästi.. - Akusto vapautuu. - "Konttiseinäsedan" siirtyy Stockin puolelle, sedan säilyy sedanina. - ns. strippitanko mahdollistuu semi UNL ja stock HC -luokissa. - Pienempi semiUNL luokka? - Matalaa soittavat "demoautot" voivat näyttää kykyjään omassa luokassa.
Huomaathan että asioihin voi tulla vielä tarkennuksia, mutta nämä ovat pääpiirteet. Aihe on auki terveelle keskustelulle. 2014 Pro, semiUnl 3500w, SM3 @153,0 dB 2015 Pro, semiUnl 3500w, SM2 @153,3 dB 2016 Pro, semiUnl 1500w, SM1 @149,1 dB/Pro, Stock 400w, SM1 @142,2 2017 Pro, stock 400w, SM2 @143,3 dB 2018 ei autoa 2019 Pro Stock 400w, SM1 @144,4 dB 2020 ei Maxboomkisoja, PropperDroppers BB1 10 Hz WR2 2021 Viitasaari, ProStock 600w @ 144,7dB 2022 ProStock 600w, SM1 @145,7dB, paras Stock asennus 2023 ProStock 600w, SM1 @145,7dB, paras Stock asennus
Ainut miinus on että räpsybassoja suositaan edelleenkin. Olisi voinut kisaraidan pituuden muuttaa takaisin sinne 32sek niin olisi tasannut järeiden ja kevyiden eroja. Nyt kun soitetaan puhtaalla niin kestää ne kaikkein halvimmatkin tuon 16sekunttia.
[ Muokattu sunnuntai 04 lokakuu 2015, 17:32 ] 2011 SM4 146,6 dB @ Pro Showcar 2500w 2012 Lisää bassoo, vähemmän lukua? 2013 Välivuosi 2014 SM1 155,0dB Pro Semi-Unl 5500w SM2 Bigboys Demokisa + 4 Demokisa voittoa 2015 154,1dB Pro HC4000w Top 1 +2 Demokisa voitto (143,24dB)
Hienoa että halvemmalla kalustollakin on mahdollista pärjätä ettei mene aivan välineurheiluksi tämäkin. Itsellä nyt harkinta päällä vieläkö kisa kentille ensivuonnakin. Hyvä on tämä Voltti homma ettei vain ne tietyt vahvistimet enää voi pitää sitä valta asemaa joilla on saatu luokkiin ne aivan viimeiset tehot. Se nyt jäi vielä epäselväksi että mitataanko akku jänöt vai onko se nyt niinku vapaata että ei haittaa vaikka akusto ei ole huippuunsa viilattua (nyt itellä tippuu ajossa alle 12V) Mutta katotaan mitä talvi tuo tullessaan tehdäänkö vaan lujaa soivia autoja kylille vai kulkeeko ne mittarilla. Pitää nyt ainaki lähi kisoissa käydä niinku ennenkin En minä painetta, ku taustabassoa vaa.
Monimutkainen ? Pari steppiä jää vaan kisaajalle: 1. Aukaise Luokituslaskuri(julkaistaan ihan piakkoin) 2. Valkkaa haluamasi luokka, käytössä oleva pääteesi ja ohmit mitkä käytössä.(vaikka stock 600w, fx1500, 0,5ohm) 3. Laskuri ilmoittaa että tuolla kytkyllä tuossa kyseisessä luokassa voltit pitäs olla vähintään 24,5V(kyllä, luit oikein: VÄHINTÄÄN) 4. Nyt sitten auton konttiin, mittari kiinni ja raita pyörimään. kun mittari vilkuttelee 25-27Volttia voidaan olla varmoja että ohjausta on tarpeeksi.
Otetaas malliksi sitten Case liian pieni pääte: 1. Aukaistaan luokituslaskuri 2. Laitetaan tällä kertaa stock 2500w, fx1500, 0,4ohm) 3. Laskuri ilmoittaa että kyseseillä kytkyllä tuossa luokassa pitää olla vähintään 44,7V ja että valitulla päätteellä sitä ei ehkä tulla saavuttamaan, ainakaan puhtaana. 4. Kilpailija lähtee siis pääte kaupoille tai siirtyy pienempään luokkaan
[ Muokattu sunnuntai 04 lokakuu 2015, 18:36 ] Maxboom on parasta paikan päällä kuunneltuna Eli ilmoa sisään.....
Joo kyllä nyt tarvitaan niitä kannustus puheita jos meinaa uutta väkeä saada kisaamaan. Ja myös niitä vanhempien neuvoja ja vinkkejä. Mutta toisaalta on siinä sekin että nyt luokat on avoimempia, voit paikan päällä säätää vehkeet ja valita luokan melkeinpä. En minä painetta, ku taustabassoa vaa.
Akkumäärä, akkujännite, kondensaattorit ja koko muukin virtajärjestelmä on aivan vapaa. Kaiutinjännitteillä toimitaessa on aivan sama, millä keinoin riittävän korkea puhdas kaiutinjännite on saavutettu. Tärkeintä on, että sitä on hieman enemmän kuin luokituksen mukaan pitäisi olla. Lievästä ylijänitteestä ei ole haittaa luvun kannalta.
Ei luokittumisesta minusta tuon helpompaakaan pysty tekemään.
Aloittelle homma on entistä helpompaa. Ei tarvitse selvittää parasta päätettä tietyille bassoille tai mikä on paras akku ja miten siitä saa kaiken irti. Tulevassa luokituksessa akun tärkein ominaisuus on kohtuulinen vakaus, että jännite pysyy vedosta toiseen suunnilleen samana. Sinällään on aika sama onko se 11 tai 12 volttia. Matalammalla akkujännitteellä hieman tiukalle mitoitettusta päätteestä voi jäädä muutama voltti kaiutinjännitteestä puutumaan. Aavistuksen isompi pääte antaa mahdollisuuden käyttää vaikka vesiakkuja täysin kilpailukykyisesti.
[ Muokattu sunnuntai 04 lokakuu 2015, 19:01 ] Sääntökomitean jäsen
DB Papat Juha ja Harto 2013 Pro Stock 250W SM 1. SE 142,4dB, Index 2. 143,6dB
2014 Pro Stock 250W SM2 Top 1 142,7dB, Index 1. 143,4dB Pro Stock HC4000W SM1, SE 153,8dB Top 1 153,9dB, Index 2. Pro Stock HC4000W Marathon SM1, MaxSPL Stock 1 155,6dB Pro Stock 400W SE 144,6dB, Pro Stock 3500W SE 151,4, top 1 152,1dB
2015 Pro Stock Sedan 250W SM 1. 142,5dB, Index 1 145,2dB Pro Stock 2500W SM1. 152,4 dB, Stock Maraton SM1. 142,74dB, MaxSPL Stock 1. 156,4dB TiimiCup 1. ja paljon muuta...
![[ MaxBoom.fi ]](/e107_themes/e107v4a/images/maxb_web.png)
2x
2x
2x
2x
