Tervetuloa
Käyttäjätunnus:

Salasana:


Muista kirjautumiseni

[ ]
[ ]
[ ]
Online
Vieraat: 67
Jäsenet: 0
Tällä sivulla: 1
Jäsenet: 4373, Uusimmat: JekniX
Satunnaisia kuvia galleriasta
Tulevat tapahtumat
Ei tulevia tapahtumia
Tulevat tapahtumat
Ei tapahtumia
Valitse Kieli


Mainos
Foorumit
MaxBoom.fi :: Foorumit :: MaxBoom :: Säännöt & Tiedotteet
 
<< Edellinen Keskustelu | Seuraava Keskustelu >>
MAXBOOM penkitys -> Luokkateholaskuri -> Luokkateho
Mene sivulle   <<       Moderaattorit: Rälläkkä, dbwarrior, Sorkku, pessi, Sebu_J, Marjut, mavks, insane626, Arthor, pete-, jusu+, Neo, kotka, Kettle, avalon, timbajeij, warcock, MaxBOOM_hallitus, Iiro.Riikonen, TombBringer
Tekijä Posti
Hartsa
perjantai 29 marraskuu 2013, 15:19
MaxBoom Staff
MaxBoom Member
Sijainti: Vantaa
Postit: 1938
3xMaxBOOM I - 2012 	1xMaxBOOM I - 2013 1xSuomen mestari kaudella 2013 8xMaxBOOM I - 2014 2xMaxBOOM II - 2014 1xSuomen mestari kaudella 2014 6xMaxBOOM I - 2015 1xMaxBOOM II - 2015 2xSuomen mestari kaudella 2015 10xMaxBOOM I - 2016 3xSuomen mestari kaudella 2016 3xMaxBOOM I - 2017 1xMaxBOOM II - 2017 2xSuomen mestari kaudella 2017
Hartsa:n galleriaan
Ei voi, koska isommalla teholla tulee enemmän erilaisia kompressioita. Silloin saisi sitä enemmän hyötyä, mitä enemmän on hyvitettävää alitehoa.

Sääntökomitean jäsen

DB Papat Juha ja Harto
2013
Pro Stock 250W SM 1. SE 142,4dB, Index 2. 143,6dB

2014
Pro Stock 250W SM2 Top 1 142,7dB, Index 1. 143,4dB
Pro Stock HC4000W SM1, SE 153,8dB Top 1 153,9dB, Index 2.
Pro Stock HC4000W Marathon SM1, MaxSPL Stock 1 155,6dB
Pro Stock 400W SE 144,6dB, Pro Stock 3500W SE 151,4, top 1 152,1dB

2015
Pro Stock Sedan 250W SM 1. 142,5dB, Index 1 145,2dB
Pro Stock 2500W SM1. 152,4 dB, Stock Maraton SM1. 142,74dB, MaxSPL Stock 1. 156,4dB
TiimiCup 1. ja paljon muuta...

2016 Lähes kaikki mahdollinen

2017 Samaan malliin

2018 Kiitos ja näkemiin. Pitäkää hauskaa????????

"Maxboom on karu laji."
Takaisin ylös
Mrop
perjantai 27 joulukuu 2013, 16:51
Mrop

Sijainti: Pori
Postit: 2500
1xMaxBOOM I - 2011 1xMaxBOOM I - 2012
Mrop:n galleriaan
luokkalaskurin/ volttilaskurin antamat voltit ovat piikkivoltteja? vai rms voltteja.



äkkiseltään laskettuna ne ois RMS voltteja..., koska 1000w 1ohm = 31,6V RMS

Tulos
Luokkatehosi: 11 : Spl Dynamics : PRO 1300 : 1 : 
MaxBOOM tehopenkissä mitatut tehot:
teho@16=0W, Teho@8=0W, Teho@4=420W, Teho@2=650W, [b]Teho@1=1060W[/b], <a rel='external' href='javascript:window.location="mai"+"lto:"+"Teho"+"@"+"0.5";self.close();' onmouseover='window.status="mai"+"lto:"+"Teho"+"@"+"0.5"; return true;' onmouseout='window.status="";return true;'>-email-</a>=0
Matalan impedanssin teho 694,467990625
Keskitasoisen impedanssin teho 516,48621534
Korkean impedanssin teho 431,529085818
@16ohm 46,98V
@8ohm 43,98V
@4ohm 40,99V
@2ohm 36,06V
[b]@1ohm 32,56V[/b]
@0.5ohm 32,34V

539,742376781
Kompensaatiolla:
=3,34


Eli ei true rms mittarilla mitattuna jännite pitää olla 32,56V x sqrt(2) = 46,04V

?


Savun hälvettyä, tarkista liitokset: LISÄÄBASSOA.FI
Takaisin ylös
Nettisivu
mika111
perjantai 27 joulukuu 2013, 21:51

Postit: 528

mika111:n galleriaan
Mrop kirjoitti ...



Eli ei true rms mittarilla mitattuna jännite pitää olla 32,56V x sqrt(2) = 46,04V

?


Ei

Molemmat mittarit mittaavat kyllä tehollisarvoa (RMS), mutta True RMS -mittari tekee sen vain monimutkaisemmin ja tarkemmin suoraan aaltomuodosta riippumatta.
Kun taas ns. tavallinen yleismittarin lukema pätee ainoastaan sinimuotoisille, nollakeskiarvoisille jännitteille.

Tavallinen mittari muodostaa tuloksensa kutakuinkin seuraavalla kaavalla:
Ueff= pii/2(neliöjuuri)2 * Um
Jossa Ueff=tehollisarvo Um=tasasuunnattu keskiarvo

Vielä suora lainaus jonkun fiksun teksteistä:

Mitä eroa on keskiarvoa mittaavalla ja true-RMS-mallisella yleismittarilla?

Kympikin edellä mainituista yleismittareista suoriutuu samalla tavalla tasajännitteiden mittauksesta. Eroa mittareiden suorituskyvyssä löytyy kun mittareilla mitataan vaihtojännitteitä, erityisesti muita kuin sinimuotoisia vaihtojännitteitä.

Kyn puhutaan vaihtovirta-arvosta, tarkoitettaan yleensä virran lämmitystehoa (effective heating) eli RMS-arvoa (tehollisarvo). Tämä arvo vastaa tasavirtaa, jolla on sama lämmitysteho kuin mitattavalla vaihtovirralla.

Virran mittaaminen tarkasti on tullut yhä hankalammaksi. Käytössä on yhä enemmän tietokoneista, hakkuriteholähteitä, säädettäviä moottorikäyttäjä ja muita laitteita, jotka ottavat virtaa verkosta lyhyinä pulsseina. Näiden laitteiden takia perinteisten keskiarvomittauslaitteiden lukemat ovat epätarkkoja.

Yleensä perinteisissä keskisarvomittaukseen perustuvissä yleismittareissa RMS-arvo mitataan tasasuntaamalla vaihtovirta, määritelemällä tasasuunnatun signaalin keskiarvo ja kerrotaan tämä tulos 1.1:llä. Tämä kerroin kuvaa täydellisen siniaallon keskiarvon ja RMS-arvojen välistä vakiosuhdetta. ksinkertaisiin vaihtovirran perusmittauksiin tällainen mittari kelpaa, joska verkkojännite on aaltomuodoltaan siniaaltoa (hyvin lähellä sitä käytönnön tilanteissakin) ja monet kuormat yksinkertaiset (resistanssi, induktanssi, kapasitanssi) käyttäytyvät lineaarisesti, joten virtakin on näillä sinimuotoista. Jos virran allotmuoto ei ole täydellinen siniaalto, tämä mittaustapa ei anna oikeaa tulosta. Edellä kuvatulla tavalla toteutettu keskiarvomittauslaite mittaa sinimuotoisen virran arvon oikein, antaa noin 10% liian suuren tuloksen kanttiaaltoa mitattaessa ja jopa 50% todellista arvoa pienemmän lukeman voimakkaasti säröytyneissä aaltomuodoissa.

Kun säröytyneitä virta-aaltoja halutaan mitata varman päälle, tarvitaan true-rms-ominaisuuksilla varustettu yleismittati. Nykyiset true-rms-mittalaitteet käyttävät elektronista mittaustekniikkaa vaihtovirran todellisen tehollisen arvon näyttämiseksi riippumatta siitä minkälainen aaltomuoto virralla onkin. Niin kauan kuin aaltomuoto on mittarin muotokertoimen ja kaistanleveyden sisällä, saadaan oikea tulos.

Edellä kuvattu pätee myös vaihtojännitemittauksiin. Tämän päivän sähköjärjestelmissä (säröytyt verkkojännite, invertterin kanttiaaltomainen ulostulo) ja elektroniikkalaitteissa esiintyy paljon muita aaltomuotoja kuin siniaaltoja. On suositeltavaa käyttää näissäkin tilanteissa oikean arvon antavaa true-rms-mittaria näissäkin mittauksissa.

True-rms-mittarit ovat elektroniikaltaan monimutkaisempia kuin perinteiseen keskiarvomittaukseen perustuvat ylesmittarit, mikä näkyy tyypillisesti myös mittarin hinnassa. Kaikkein halvimmat yleismittarit hintaluokassa muutamasta eurosta muutamaan kymmeneen euroon käyttävät tyypillisesti keskiarvomittausta. True-rms-ominaisuuksilla varuustettu laadukas yleismittari maksaa helposti 100 euroa tai enemmän.




NUUKADB - Muista käydä tykkäämässä, tykkääjien kesken mm. arvontoja!!!!
https://www.facebook.com/pages/Team-Nuuka-db/1457049197843703
Takaisin ylös
Nettisivu
Mrop
perjantai 27 joulukuu 2013, 22:41
Mrop

Sijainti: Pori
Postit: 2500
1xMaxBOOM I - 2011 1xMaxBOOM I - 2012
Mrop:n galleriaan
aivan.

eli mitatut arvot on tällöin oltava V(peak).



Savun hälvettyä, tarkista liitokset: LISÄÄBASSOA.FI
Takaisin ylös
Nettisivu
mika111
perjantai 27 joulukuu 2013, 23:02

Postit: 528

mika111:n galleriaan
Nyt en tajua

Kyllähän nuo rms -volteilta vaikuttaisi, muutenhan esim. tuon esimerkkinä käyttämäsi Dyn pro1300 -lankun rms -tehot 1ohmiin olisivat n. 750W

En ole kyseisiä mittalaitteistoja edes nähnyt, mutta oletan että ihan yleismittarilla mitataan jännitteet? Jä tällöinhän ne on RMS -voltteja..

[ Muokattu perjantai 27 joulukuu 2013, 23:04 ]

NUUKADB - Muista käydä tykkäämässä, tykkääjien kesken mm. arvontoja!!!!
https://www.facebook.com/pages/Team-Nuuka-db/1457049197843703
Takaisin ylös
Nettisivu
Mene sivulle   <<       

Mene:     Takaisin ylös

Muuta tämä keskustelu: rss 0.92 Muuta tämä keskustelu: rss 2.0 Muuta tämä keskustelu: RDF
Powered by e107 Forum System