Tässä lyhyt kuvaus kuinka syntyy MAXBOOM luokkateho.
Kaikki alkaa siitä että että päätemalli penkitetään valmistajan ilmoittamaan minimikuormaan ja sen kerrannaisiin(esim 1, 2 ja 4ohm) Mittauksessa selvitetään että kuinka paljon testattavasta vahvistimesta irtoaa tehoa keinokuormaan siten että viimeisellä 2db:n ohjauksen nostolla penkityksessä käytetävän deppamuuntimen(korkeimpedanssinen(>30ohm) pämpppäri setti) nostaa mitattavaa painetta vielä 0,2db:tä. Nämä mitatut tulokset kirjatataan tietokantaan josta ne löytyy sitten virallisian MAXBOOM penkitys tuloksina.
Itse luokkalaskuri laskee näistä tuloksista luokkatehon seuraavasti. 1. Lasketataan teho matalaan(X1,8), keskikorkeaan(x2,8) ja korkeaan impedanssiin(x3,8) 2. Lasketaan noista keskiarvo käyttäen kaavaa että keskikorkean tehon taajuuksia on keskimäärin 50 % ajasta ja korkean- ja matalan impedanssin taajuuksia on 25% kutakin.
Eli jos vaikka pääte on antanut penkissä: 1ohm = 1722W(41,5Vac) 2ohm = 1044W(45,7Vac) 4ohm = 602W(49,1Vac) Ja tarkkuusohmit on vaikka 1,0ohm niin tehot muodostuu seuraavasti: Matalan impedanssin teho= (44,8V*44,8V)/(1,0ohm*1,8)=1118W Keskikorkean impedanssin teho= (47V*47V)/(1,0ohm*2,8)=789W Korkean impedanssin teho= (48,7V*48,7V)/(1,0ohm*3,8)=624W Nuo kaavoissa näkyvät jännitteet syntyy interpoloimalla jännite väliltä 1->2ohmia(44,8V@1.8ohm), 2->4(45,7V@2,8ohm) ja 2->4ohmia(48,7V@3,8ohm)
Ja lopulliseksi luokkatehoksi saadaan sitten: Painottamalla 2/8 aikasuhteella tehoa 1118W Painottamalla 4/8 aikasuhteella tehoa 789W Painottamalla 2/8 aikasuhteella tehoa 624W
0,25*1118+0,5*789W+0,25*624W=830W keskiarvo eli luokkatehoksi
Sinäänsä normi harrastajan ei tuosta taustalla tapahtuvasta laskennasta tarvi kovinkaan syvällisiä ymmärtää, vaan harrastukseen piisaa että oma pääte löytyy listalta ja about ohmit muistaa. Toki mitataanhan ne sitten kisapaikalla viimeistään.
Kyseinen luokkatehon määritys on ollut käytössä kaudesta 2011 alkaen ja se poisti monta ongelma kohtaa. Kuten kannassa olevien päätteiden lukumäärä osoittaa aika paljon olen uhrannut aikaan noiden pääteiden penkittämiseen ja nyttemin sitten Toni on jatkanut ansiokkasti tuota samaa puurtamista.
Maxboom on parasta paikan päällä kuunneltuna Eli ilmoa sisään.....
Tässä lyhyt kuvaus kuinka syntyy MAXBOOM luokkateho.
Kiitos kumarrus. Kuitenkin heräsi pari kysymystä: (anteeksi jo etukäteen)
Millä jännitteellä päätteet penkitetään? Onko akusto ollut aina samankokoinen / laatuinen? (varmaan mitä isompia päätteitä tulee, sitä enemmän akkua pitäisi saada penkkiin, jotta kaikilla olisi sama lähtöjännite) Otetaanko jännite-ero eri mittapäivien välissä huomioon? jos levot on 13 ja lankku päällä 12.2 ja kaikki päätteet yleensä penkattu 12.5, niin annetaanko lisäakustolla / laturilla virtaa, jotta päätteen käynnissäpitovirta negatoidaan, jotta joka pääte penkataan samalla jännitteellä?
Kaapelit, CCA / OFC / Tankoa ? Mitoitetaanko kaapelit terminaalien mukaan, vai syötetäänkö esim pikkumonolankuillekin useampi sata neliötä kaapelia?
Penkkauksesta: Eli siis ensiksi BP -kotelossa olevaa elementtiä rääkätään (kotelo nostaa impin taivaisiin, jolloin elementti säästyy) Heti alkoi kiinnostamaan minkämallinen on korkeaimpedanssinen bandpass -kotelo ja mikä on tämä D2? elementti joka saa tulta ja tappuraa testin aikana.
Onko arviota mikä on suurin teho mitä uskaltaa päätteestä ottaa pihalle tähän "deppamuuntimeen"? Voisiko tällöin olettaa, että mitä lähempänä teoreettista maksimipenkitystehoa saattaa esiintyä vaimentumaa tms?
Mitä taajuutta soitetaan penkkaustilanteessa? 50Hz ? 99.9% amplitudin siniaaltoa?
Tämän jälkeen samalla taajuudella ja volumeasetuksilla pistetään keinokuormaan jännite joka mitataan, ja keinokuorman ohmit tiedetään. Mitataanko tämä vain kerran, vai annetaanko keinokuorman ja vahvistimen välillä jäähtyä ja tömäytetään uusiksi pari kertaa, joista otetaan keskiarvo?
Minkälainen mittalaitteisto on käytössä 0,2dB nousun tarkastamiseen (TL ? vai mitataanko nousu vain jännitteistä) Onko vahvistimen gaini tapissa, vähän auki, vai jossain mielivaltaisessa pisteessä välillä 0-100%
2db:n ohjauksen nostolla // nostaa mitattavaa painetta vielä 0,2db:tä. 10%THD?
(X1,8)(x2,8)(x3,8) Mistä tämä tulee, onko ihan vain vakio, vai onko tässä jotain syytä miksi juuri nämä vakiokertoimet.
Nämä seikat alkoi kiinnostamaan
Sinänsä ei ole mitään väliä miten mitataan, kunhan kaikki mitataan samalla lailla, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään.
Tuolta löytyy jotain mitattuja päätteitä, muutama sama kuin Maxboomin mittaama. Jotkut menee aika lähelle samoihin lukemiin, osassa aika paljon heittoa, saksalaiset mitanneet 1% säröllä. http://amp-performance.de/106-von-Alpine-bis-Zapco.html
Miten vahvistimien hyötysuhteiden erot testitilanteessa huomioidaan? Eli miten varmistetaan, että lähtöjännite ja loppujännite on joka vahvistimella aina sama? Miksi ei lähtö- ja loppujännitettä ilmoiteta?
Toisilla lankuilla saattaa lähtöjänitteen suuruus vaikuttaa jopa hyötysuhteeseen, sitä ominaisuutta voi olla vaikea laskea millään kaavalla ja siten arvailla mahdollisten jännite erojen vaikutusta antotehoon? Mikään ei ole verrattavissa keskenään täysin jos olosuhteet ja jännitteet eivät täsmää eri vahvistimien penkitystilanteessa.
Vahvistimen huono hyötysuhde ja sitä kautta enemmän jännitenotkahdusta samalla akustolla kuin vastaavan tehoinen paremman hyötysuhteen omaavalla vahvistimella, ei ole mielestäni peruste huonompaan luokkatehoon, vaan se on kisaajan oma päätös rakentaa vahvistimilleen riittävä akusto.
Jos sadasosadepoilla taistellaan mestaruuksista nykyään, niin kyllä lankkujen mitatut tehotkin ja siitä määräytyvät luokkatehot, mahdolliset deppavähennykset tai hyvitykset jne. tulee olla tarkasti paikkaansapitäviä.
Laitetaan nyt tänne, viimeksi tuntu nousevan mahoton haloo, kun laittoi suoran kopsun luokkalaskurista tuonne säälibassoa sivuille... suora kopsu luokkalaskurista:
suomeksi: Jos kompensaatiota ei ole, tulee tehohyvitystä. Tehohyvitys = dB teho vertaus luokan ja luokkatehon välillä miinus 0,1dB Jos tehonhyvitys on yli 0,3 tehohyvitys on 0,3.
Miksi aliteholla soittelusta miinustetaan vielä 0,1dB? vai mistä tuo -0.1 tulee. round() -funktiosta ei oo kyse, koska on sulkujen ulkopuolella.
EDIT: kaikkea sitä tuleekin mietittyä yön pikkutunteina....
Tuo 0,1 tulee siitä että on päätetty aikoinaan niin, että laskennallisesta alitehosta ei ainakaan tule suoraa hyötyä, vaan se auttaa pikkaisen. Muutama vuosi sitten tuo tehohyvitys tuotiin sillä mukaan, kun siihen asti porukoilla tuli "päänsärkyä" jo pienestäkin alitehosta. Eli luokkatehon ollessa vaikka 910W kilowatin luokassa oltiin jo menossa kovaa vauhtia päätekaupoille. Nyky systeemillä tuosta saapi täydet hyvitykset eli nettoma 0.3db
Teoriassa viimestä satikkaa jos metsästää niin kannattaa olla sitten olla vaikka pikkuisen ylitehoa jonka sitten kompensoituu nollaan. Maxboom on parasta paikan päällä kuunneltuna Eli ilmoa sisään.....
Hyvä Ville, tämä on se rakentavampi tapa:) Tuo tehohyvityksen epälineaarisuus on asia, jonka olen ottanut usein puheeksi. Kuten demokrattisesta yhteisössä on tapana kaikki esitykset eivät mene läpi Olen samaa mieltä sääntöjen ja dbwarriorin kanssa siitä, että hyvitys ei saa olla suoraan sama kuin alitehon määrä, mutta laskentatapa on mielestäni väärä. Mielestäni tehohyvitys pitäisi olla vaikka 0,75xtodellinen aliteho, maksimi sama 0,3dB. Nyt on ensin 0,1dB hyvittämätöntä alitehoa ja sitten tehohyvitystä saa suoraan suhteessa alitehoon. Verrataan hieman: käytössä oleva laskentatapa alitehoa 0,1 hyvitys 0 hyvitys 0% alitehoa 0,2 hyvitys 0,1 hyvitys 50% alitehoa 0,4 hyvitys 0,3 hyvitys 75% ehdottamani alitehoa 0,1 hyvitys 0,75 hyvitys 75% alitehoa 0,2 hyvitys 0,15 hyvitys 75% alitehoa 0,4 hyvitys 0,3 hyvitys 75%
Ero on pieni, mutta merkittävä. Voitton ratkaisemiseen tarvitaan vain 0,11dB ero. Ei liene vaikea muuttaa tuota yhtä riviä laskurissa muotoon:
Tämä laskentatapa olisi huomattavasti oikeudenmukaisempi IMO.
Sääntökomitean jäsen
DB Papat Juha ja Harto 2013 Pro Stock 250W SM 1. SE 142,4dB, Index 2. 143,6dB
2014 Pro Stock 250W SM2 Top 1 142,7dB, Index 1. 143,4dB Pro Stock HC4000W SM1, SE 153,8dB Top 1 153,9dB, Index 2. Pro Stock HC4000W Marathon SM1, MaxSPL Stock 1 155,6dB Pro Stock 400W SE 144,6dB, Pro Stock 3500W SE 151,4, top 1 152,1dB
2015 Pro Stock Sedan 250W SM 1. 142,5dB, Index 1 145,2dB Pro Stock 2500W SM1. 152,4 dB, Stock Maraton SM1. 142,74dB, MaxSPL Stock 1. 156,4dB TiimiCup 1. ja paljon muuta...
![[ MaxBoom.fi ]](/e107_themes/e107v4a/images/maxb_web.png)
1x
1x
2x
1x
